Yhteiskunta digitalisoituu – asiakaspalvelun vaatimukset kasvavat

Kuva: Vilja Pursiainen
Kanavat lisääntyvät, asiakkaita ohjataan digitaalisiin palveluihin, palvelumuotoilu tulee ja yksilöllisyys korostuu. Myös julkishallinnon asiakaspalvelija kohtaa trendejä, jotka kehittyvät nopeasti. Asiakaspalvelun ammattilaiset näkevät alan murroksessa paljon hyvää.

Yhtenä työpäivänä tamperelainen Maiju Tirronen työskentelee maahanmuuttajainfossa. Seuraavana päivänä hän voi olla töissä Tampereen yliopistolla ja sosiaaliasemalla. Samalla viikolla hän neuvoo ihmisiä myös puhelimitse, verkossa ja konttorissa. 

Ammatiltaan Tirronen on palveluasiantuntija, joka työskentelee Kelassa. Hän on työskennellyt Kelassa kuusi vuotta, ja sinä aikana asiakaspalvelutyö on muuttunut hurjasti. 

– Työnkuvaan on tullut uudenlaisia, monipuolisia tehtäviä, mikä on minusta vain hyvä asia. Vaihteleva työnkuva pitää mielen virkeänä ja auttaa jaksamaan työssä paremmin, Tirronen sanoo.

Palvelua saa oppilaitoksissa ja somessa

Sosiaaliturvasta huolehtiva Kela on hyvä esimerkki julkisesta organisaatiosta, jonka toimintaan asiakaspalvelu kuuluu olennaisena osana. Kelassa näkyvät myös monet asiakaspalvelualan muutokset, kuten palvelun monikanavaisuus ja siirtyminen digitaalisille alustoille. 

Kelan palvelut ovat levinneet palvelupisteiden ulkopuolelle verkkoon ja pop up -palvelupisteisiin. Pop up -pisteet voivat toimia esimerkiksi oppilaitoksissa tai lähipalvelupisteissä, kuten lähitoreilla tai ohjaamoissa. Verkossa Kela neuvoo ihmisiä omien verkkosivujensa lisäksi sosiaalisessa mediassa. Asiointi sujuu verkkopalvelussa.

– Asiakkaan näkökulmasta on hienoa, että tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Tampereen palvelupisteessä asiakkaan henkilökohtaiset etuusasiat hoituvat varatulla ajalla. Yksittäiset nopeat asiat, kuten verkkohakemuksen täyttämisen, voi sen sijaan hoitaa asiakastilassa palveluneuvojan avustuksella, Tirronen kertoo.

Helpot asiat hoituvat verkossa

Monikanavaisuus ja digitaaliset palvelut ovat tuttuja myös Kilpailu- ja kuluttajavirastossa, joka tarjoaa kansalaisille kuluttajaneuvontaa. Kuluttajaneuvonnassa viime vuosien merkittävimpiin uudistuksiin kuuluu digitaalinen reklamaatioapuri. 

Palvelu auttaa kuluttajaa reklamaation eli valituksen tekemisessä yritykselle. Reklamaatioapuri antaa käyttäjälle vastausvaihtoehtoja, joiden avulla käyttäjä etenee järjestelmässä. Lopputuloksena on valmis kirjallinen reklamaatio, jonka voi lähettää myyjälle.

Virasto on saanut palvelusta hyvää palautetta, ja se on vähentänyt yhteydenottoja puhelinpalveluun. Aiemmin moni kuluttaja oli yhteydessä kuluttajaviranomaiseen, vaikka ei ollut vielä edes tehnyt reklamaatiota myyjälle. 

– Reklamaatio on aina ensimmäinen askel, ja vasta sen jälkeen kuluttajaneuvojamme voivat auttaa syvällisesti, kertoo Maija Puomila, joka toimii Kilpailu- ja kuluttajaviraston Neuvontapalvelut-yksikön johtajana.

Työ vaatii yhä enemmän osaamista

Kun yksinkertaisten asioiden hoitaminen on siirtynyt verkkoon, puhelinpalvelussa toimiville asiantuntijoille jää hoidettavaksi yhä hankalampia tapauksia. Työn vaatimukset kasvavat. 

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa työn vaativuuteen vaikuttaa myös toimintaympäristön, eli kaupan alan ja markkinoiden, murros. Merkittäviä muutoksia ovat esimerkiksi alusta- ja jakamistalous, jotka hämärtävät myyjän ja ostajan perinteisiä rajoja.

– Yksityishenkilöt voivat toimia sovellusten avulla aiempaa helpommin myyjinä, esimerkiksi Airbnb:ssä. Kuluttajaneuvojien pitää tuntea uusinta lainsäädäntöä ja markkinoiden muutoksia, Puomila sanoo.

Ihmiset ostavat tavaroiden lisäksi yhä enemmän palveluita. Hyvä esimerkki tästä on tv:n katselu. 

– Aiemmin ostettiin pelkkä tv, mutta nykyään sen lisäksi ostetaan erilaisia suoratoistopalveluita, joita katsotaan useilta eri laitteilta. Näillä kaikilla voi olla toisistaan paljon poikkeavia sopimusehtoja, Puomila sanoo.

Asiakkaita ohjataan verkkoon

Myös Kelassa palveluneuvojat toimivat yhä moninaisemmassa ympäristössä. Kelassa palveluneuvojan on tunnettava lainsäädännön muutoksia, muiden palveluiden toimintaperiaatteita ja alustoja. Yksi suuri muutos oli toimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi.

– Jos taas ajatellaan digitalisaatiota, palveluneuvojan on hyvä tietää esimerkiksi jotakin pankkien verkkopalveluista. Asiakas saattaa tarvita tiliotteen, joka ei enää tule automaattisesti postissa. Asiakkaan asiointia nopeuttaa paljon, jos osaamme neuvoa, mistä tiliotteen saa, Maiju Tirronen kertoo.

Moni Kelan asiakas osaa hoitaa yksinkertaiset asiat itse verkossa. Vaikeita asioita pääsee puimaan ajanvarauksella kasvokkain palveluneuvojan kanssa. Tirrosen mukaan kehitys on myönteistä, sillä työntekijöiden aikaa vapautuu niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 

– Pystymme tarjoamaan yksilöllistä, elämäntilanteen huomioivaa palvelua. Samalla pyrimme myös aina opettamaan asiakkaita asioimaan verkossa. On palkitsevaa, kun onnistuu opettamaan asiakkaan hoitamaan jonkin asian verkossa ja säästämään tämän aikaa, Tirronen kertoo.

Arvot ohjaavat asiakaspalvelua

Viime vuosina asiakaspalvelualalla on puhuttu paljon asiakaskokemuksesta. Yritykset ja muut organisaatiot pohtivat kuumeisesti, mistä asioista sujuva ja mieleenpainuva asiakaskokemus muodostuu. Asiakkaan kokemusta on pyritty parantamaan esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Myös Kelassa on sovellettu palvelumuotoilun menetelmiä.

– Olemme siirtyneet aiempaa ketterämpään kehittämiseen, jossa voimme testata uusia asioita ilman raskaita prosesseja. Se on mielestäni ainoa tapa pysyä mukana nopeasti muuttuvassa maailmassa, sanoo Kelan suunnittelupäällikkö Tiina Pikkarainen.

Pikkarainen vastaa Kelassa asiakkuuksien kehittämisestä. Hänen mukaansa arvojen tulisi ohjata jokaista kohtaamista asiakkaan kanssa, oli kanava sitten mikä tahansa. Kelassa onkin kehitetty asiakaskohtaamisen periaatteita viime vuosina. Periaatteiksi valikoituivat yksilöllisyys, luottamus, rohkeus, arvostus, läpinäkyvyys ja ennakointi.

Digitalisoituneessa maailmassa on tärkeää myös pitää huolta myös asiakkaista, jotka eivät pysty asioimaan tai osaa asioida digitaalisissa palveluissa. Tällaisille asiakkaille on taattava mahdollisuus yhdenvertaiseen palveluun. 

Kelassa tähän teemaan on reagoitu luomalla erilaisia palveluja. Esimerkiksi paljon Kelassa vaikeiden asioiden kanssa asioiville voidaan nimetä oma palveluneuvoja, joka auttaa hoitamaan asioita myös itsenäisesti. Asiakkaat voivat myös soittaa puhelinpalveluun, mennä asioimaan vuoronumerolla palvelupisteisiin tai varata itselleen ajan.

Yksilöllinen palvelu lisääntyy yhä

Myös kuluttajaneuvonnassa on huomattu, miten tärkeää on, että asiakas kohdataan yksilöllisesti ja kunnioittavasti. Kun asiakas ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, hän voi kokea jääneensä täysin oman onnensa nojaan. Näin voi käydä esimerkiksi, jos asiakas ei saa yhteyttä väärin toimineeseen yritykseen.

– Asiakkaat arvostavat sitä, että heidän asiansa otetaan vakavasti ja selvitetään huolellisesti. Tästä olemme saaneet myös paljon hyvää palautetta, Maija Puomila kertoo.

Puomila uskoo, että nykyiset trendit säilyvät ja vakiintuvat osaksi asiakastyön arkea. Säännöt ja lait tulevat usein ajankohtaisia asioita jäljessä, mutta tuovat mukanaan vakautta ja ennustettavuutta.

Kelan Pikkarainen näkee, että asiakkaan kokemus korostuu yhä enemmän. Palvelut menevät sinne, missä asiakaskin on.

– Jossain vaiheessa voimme tarjota vaikka kasvokkaista apua kotisohvalle etäpalvelun kautta. Ennakointi ja yksilöllisyys pysyvät varmasti pinnalla jatkossakin.

Termit haltuun
  • Monikanavaisuus. Asiakas on vuorovaikutuksessa organisaation kanssa useissa eri ympäristöissä, kuten sosiaalisessa mediassa, verkkosivuilla ja kivijalkaliikkeessä tai -toimistossa.
  • Palvelumuotoilu. Palvelujen innovointia, suunnittelua ja kehittämistä muotoilun keinoin. Palvelumuotoilun ytimessä on käyttäjälähtöinen ajattelu: palvelu vastaa käyttäjien tarpeita ja sitä on helppo käyttää. Palveluiden sujuvuus tukee myös palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita.
  • Alustatalous. Talouden ala, jossa yritykset tarjoavat alustan erilaisten palveluiden ja tuotteiden myymiselle. Alustoja voivat käyttää niin yksityishenkilöt kuin yritykset. Esimerkkejä alustatalouden yrityksistä ovat Airbnb ja Wolt.
  • Jakamistalous. Tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita omistamisen sijaan. Jakamistalouden ydinajatuksiin kuuluvat resurssien tehokas käyttö, vertaistoiminta ja siirtyminen omistajuudesta käyttöoikeuksiin. Jakamistaloutta edustavat esimerkiksi sohvamajoitusta tarjoava Couchsurfing-palvelu ja yhteiskäyttöautoja välittävä DriveNow.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja