Merkittävät elämäntapahtumat ohjaavat julkisten palvelujen digitalisaatiota

Digi- ja väestötietoviraston ihmiskeskeisen kehittämisen asiantuntijatiimi tuki valtionvarainministeriötä elämäntapahtumien valmistelutyössä kutsumalla koolle palvelukokonaisuuksien kehittämisestä kiinnostuneet organisaatiot ja asiantuntijat. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa hyödynnettiin sektorirajat ylittävää dialogia ja yhteiskehittämisen menetelmiä, joita on aikaisemmin käytetty tuloksellisesti muun muassa Digiohjelman Asiantuntijatuessa ja Kuntien digitiekarttatyössä.

Valmistelutyön tavoitteena oli kerätä eri näkökulmia siitä, mitä elämän- ja liiketoimintatapahtumat ovat, miksi tiettyjä teemoja tulisi valita kehitettäväksi ja miten näiden kehittämisen ympärille tulisi organisoitua tulevina vuosina. Tilaisuuksien tuloksena syntyi kooste, jota hyödynnetään elämän- ja liiketoimintatapahtumien verkostomaisen kehitystyön valmistelussa kansallisen digikompassin tavoitteiden toimeenpanossa.

Elämäntapahtumat ja liiketoimintatapahtumat linkittyvät toisiinsa

Tilaisuuksissa nostettiin esille yli 150 erilaista elämän- ja liiketoimintapahtumaa, jotka nähtiin muutoksina yksilöiden elämässä tai yrityksen elinkaaren tilanteissa. Elämän- ja liiketoimintatapahtumien kautta tarkastellen palveluja voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti ja asiakaskeskeisesti.  Tärkeinä elämäntapahtumina nähtiin sellaiset, jotka muodostavat laajempia kokonaisuuksia, koskettavat välittömästi tai välillisesti suurta määrää ihmisiä ja vaativat monen eri organisaation yhteistyötä sekä tiedon hyödyntämistä.

Keskusteluissa elämäntapahtumista mainittiin useimmiten läheisen kuolema, lapsen saaminen, ylivelkaantuminen, vakava sairastuminen ja muutto.  Liiketoimintatapahtumat taas ymmärrettiin yrityksen elinkaariajattelun kautta, missä tapahtumat jaettiin toiminnan käynnistymisen, kehittymisen ja lopettamisen vaiheisiin.

Yksittäisten elämäntapahtumien lisäksi tunnistettiin laajempia teemoja, jotka voivat sisältää useampia elämäntapahtumia tai saman tapahtuman erilaisia variaatioita. Esimerkiksi muutto ulkomaille on hyvin omanlaisensa elämäntapahtuma verrattuna vaikkapa muuttoon saman kunnan sisällä. Toisaalta nuoren muutto ensimmäiseen omaan kotiin voi tarkoittaa samalla myös muita muutoksia, kuten opintojen aloittamisen tai työelämään siirtymisen.

”Elämän- ja liiketoimintatapahtumia tulisi tarkastella toisiinsa liittyvinä ketjuina tai ryhminä, jotka voivat sisältää useita erilaisia tapahtumia.”

Jako elämän- ja liiketoimintatapahtumiin havaittiin keskusteluissa jossain määrin keinotekoiseksi, sillä todellisuudessa tapahtumat muodostavat toisiinsa linkittyviä ketjuja. Esimerkiksi yrityksen sukupolven vaihdos on paitsi liiketoiminnan kannalta merkityksellinen tilanne, tapahtuu samalla myös henkilöiden elämässä muutoksia esimerkiksi eläkkeelle tai uuteen vastuulliseen rooliin siirtymisessä.

Ihmiskeskeinen kehittäminen vaatii systeemistä muutosta ja fasilitoivaa johtamista

Kehitystyön jatkamiseksi on tärkeää määrittää, minkä kokoisista palvelukokonaisuuksista on hyödyllistä puhua ja mitkä tapahtumista täyttävät keskeiset kriteerit. Valmistelua tukevassa työssä selvitettiin myös kriteerejä, joilla sektorirajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia tulisi valita kehitettäväksi.

Parhaissa kehitysmahdollisuuksissa kohtaavat ihmisen kokemus ja taloudellinen vaikutus. Keskusteluissa tunnistettiin, että hankkeiden sisällön ja vaikuttavuuden lisäksi erityisesti organisaatioiden sitoutuminen, motivaatio ja kyvyt tulisi ottaa huomioon. Samalla todettiin, että ei ole yhtä oikeaa valintaa nopeampien pieniä parannuksia tuottavien muutosten tai perusteellisemmin vaikuttavien laajojen kokonaisuuksien välillä.

Elämän- ja liiketoimintatapahtumien jäsentäminen nähtiin osana laajempaa systeemistä muutosta. Muutos vaatii uudenlaista, ekosysteemistä ymmärrystä ja verkostomaista organisoitumista: julkisten palvelujen kehittämisessä korostuvat ihmisten tarpeiden ymmärtäminen ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö. Työpajoissa tunnistettiin, että tapahtumien kehittämiseen tarvitaan jatkossa vahvemmin julkisen sektorin lisäksi myös yksityisen sektorin, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä järjestöjen edustajat mukaan.

Uusi, ekosysteeminen yhteiskehittämisen toimintamalli vaatii erityisesti luottamusta ja sitoutumista osallistujilta. Osallistujat näkivät, että tällaiselle kehittämiselle tarvitaan uudenlainen yhteisten tavoitteiden ympärille rakentuva rahoitus- ja toimintamalli, joka tunnistaa myös erilaisia vaiheittain muokkautuvia rooleja. 

“Elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien valmistelussa tärkeintä on se, että yhteiskehittämiselle on aika ja foorumit. Palveluekosysteemin selkeyttäminen ja tiedon yhteiskäyttöisyyden parantaminen ei tapahdu minkään yksittäisen organisaation kehittämistoimena, vaan yhdessä. Se on työlästä, mutta ainoa tie isoihin kehittämisloikkiin.”

Osallistujien antaman palautteen perusteella elämän- ja liiketoimintatapahtumien yhteiskehittämiselle on paitsi valtavasti tilausta myös vahva tahtotila. Tilaisuudet nähtiin paikkoina  ymmärtää kuinka muut organisaatiot hahmottavat aihetta sekä luoda yhteistä tahtotilaa.

Tutustu elämän- ja liiketoimintatapahtumien aineistoon

Tilaisuuksista kerätyt opit on koottu Digi- ja väestötietoviraston wikisivulle.

Tilaisuuksien lisäksi ehdotuksia merkittävistä elämän- ja liiketoimintatapahtumista on voinut jättää valtiovarainministeriön lomakkeella. Valtiovarainministeriö käsittelee tunnistettuja tapahtumia ja kriteerejä kevään 2023 aikana. Lue lisää elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta.

Kirjoittaja: Karoliina Liimatainen, palvelumuotoilun erityisasiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto