Mistä ja miten saa tietoa asumisoikeudesta? ARA ja asumisoikeustoimijat asiakkaiden janoaman ohjeistuksen jäljillä

Asukasvalinta, joka on julkinen hallintotehtävä, siirtyy kunnilta asumisoikeustaloja eli aso-taloja omistaville asumisoikeusyhtiöille. Järjestysnumerosta puolestaan tulee valtakunnallinen ja määräaikainen, ja siitä vastaa ARA. Kuntien toimintatavat ovat olleet keskenään erilaisia, joten yhdenmukaiselle ohjeistukselle ja neuvonnalle on huutava tarve. Tätä lähdettiinkin ratkaisemaan ARAn asiantuntijatuen projektissa.

Edellinen laki on ollut voimassa 1990-luvulta lähtien, joten aika olikin auttamatta ajanut sen ohi. Uudessa laissa huomioidaan esimerkiksi digitaalisten palveluiden hyödyntäminen, kuten mahdollisuus tehdä sähköisiä sopimuksia. Asukkaat saavat myös lisää vaikutusvaltaa päätöksentekoon niin omassa asumiskohteessa ja yhtiössä kuin valtakunnallisestikin.

Kokonaiskuva asiakkaiden tarpeista

Muutos tietää siis uusia tehtäviä niin asukkaille, asuntoja omistaville aso-yhteisöille kuin ARAllekin. Kaikilla osapuolilla on tarve selkeälle, helppokäyttöisille ja ajantasaisille ohjeille. Niinpä projektissa päästiin ensin sukeltamaan syvälle. Asumisoikeusasumisen asiakasymmärrystä lähdettiin muodostamaan haastattelemalla asunnonhakijoita, nykyisiä aso-asukkaita sekä asiakastyötä tekeviä asiantuntijoita, jotka kohtaavat työssään eri elämäntilanteita itsenäistyvästä nuoresta ja perheen kasvusta erotilanteisiin ja poismuuttoon.

Asiakkaiden tarpeita ja kokemuksia analysoimalla hahmoteltiin aso-asumisen digitaalinen palvelupolku ja kiteytettiin ne prosessin vaiheet, joihin liittyy kysymystulvia. Miksi tarvitsen numeron? Millä sijalla olen? Mitä tarjouskierros tarkoittaa? Miksi varallisuuttani selvitetään? Viimeistään työpajoissa valkeni, että ohjeiden tulee sisältää niin ”ison kuvan” ymmärtämisen helpottamista, vaiheistettuja toimintaohjeita kuin tarkentavia yksityiskohtiakin.

Haastattelut paljastivat myös sen, että asumisoikeusasumisesta ja systeemin porsaanrei’istä liikkuu paljon epävirallista tietoa – niin perintönä vanhemmilta lapsille kuin myös aktiivisina nettiyhteisöinä. Aihe herättää vahvoja tunteita ja intohimoja. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntoja on joutunut jonottamaan pitkään: Helsingin suosituimmilta alueilta asuntoja saa vain 90-luvulla haetulla numeroilla.

Haasteet ovat yhteisiä

Projektitiimissä oli ARAn asiantuntijoiden lisäksi asumisoikeusyhtiöiden edustajia. Mukana ovat AVAIN Asumisoikeus Oy, TA-Asumisoikeus Oy ja Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy. Oli ensiarvoisen tärkeää, että eri toimijat kokoontuivat yhteen kuulemaan toistensa näkökantoja, tunnistamaan kipupisteitä ja keskustelemaan avoimesti käytännön tason tekemisestä.

AVAIN Asuntojen asiakaspalvelu- ja myyntipäällikkö Ruut Vesenterälle projektin näkyvin anti on ollut yhteisten haasteiden ymmärtäminen ja niiden selättäminen.

On ollut merkityksellistä saada olla mukana luomassa uuden lain käytänteitä ja selkeitä ohjeistuksia. Keskeistä on se, että ARA ymmärtää meidän aso-toimijoiden näkökannan. Olemme saaneet tuotua näkyviin käytännön esimerkkejä omasta tekemisestämme. Me olemme se asukkaan ja virkamiehen yhdistävä sanoittaja ja sillanrakentaja, eli meillä on asiakkaan silmät, Vesenterä summaa.

Seuraavaksi edessä on oppien soveltaminen käytäntöön eli asumisoikeuteen ja järjestysnumeron hakemiseen liittyvän ohjeistuksen kokoaminen. Merkkipaaluna on syyskuu 2023, jolloin uusi järjestysnumero haetaan ARAn valtakunnallisesta sähköisestä palvelusta ja aso-yhteisöt ryhtyvät hoitamaan asukasvalintaan liittyviä tehtäviä.

Projektin yhteenveto ja materiaalit julkaistaan 15.12.2022 mennessä.