Aitoon yhteiskehittämiseen on vielä matkaa

Kunnilla on lain myötä, mutta myös yleisen kehityksen myötä, halu tarjota entistä helpompia sekä parempia sähköisiä palveluita. Moni meistä edellyttääkin jo, että omat asiat voi hoitaa tavalla tai toisella sähköisesti. Kehitys kunnissa on ollut kuitenkin hyvin vaihtelevaa ja digitaalisten palveluiden rakentamiseen on tarjottu erilaisia kannustinrahoituksia valtion toimesta. Yksi näistä avustusmuodoista on juuri päättynyt pilottihanke digikehittämisen asiantuntijatuesta.

Kolme kuukautta kestäneessä projektissa pureuduttiin tilanteisiin, joissa on tarpeen asioida toisen henkilön tai organisaation puolesta.

Millaisilla valtuuksilla kuntalainen voisi hoitaa sähköisesti eri asioita kunnan kanssa esimerkiksi läheisen, järjestön tai yrityksen puolesta?

Kartoitustyö tehtiin Sipoon kunnan kanssa ja hyviä näkökulmia kuntien yhteisen mallin pohjaan saatiin myös Heinolan ja Turun osallistujilta.

Sipoon näkökulmasta pilotti oli mielenkiintoinen, mutta toi esille hyvin tutut haasteet, joita kunnissa on tavattu digitalisoinnin osalta jo aiemmin. Tahtoa kunnissa kyllä olisi, mutta osaaminen ja resurssit ovat hyvin vaihtelevia. Tulevaisuuden visioita rakentaessa huomasimme projektiryhmän kanssa myös usein pyörähtävämme aina samaan lähtöpisteeseen, joka oli, että kuka määrittelisi miten erilaisia, osittain myös päällekkäisiä lakeja tulkitaan käytännössä?

Projektiryhmän keskusteluista nousi toive, että meillä olisi Suomessa taho, joka toimisi digitalisaation osalta samanlaisena käytännön tason ohjeistajana kunnille kuin esimerkiksi THL on terveydenhuollon puolella.

Me kunnat tarvitsemme tahon, joka pystyy tekemään käytännön tason ohjeet, miten erilaisten säädösten kanssa toimitaan.

Tämä samainen taho voisi myös kerätä yhteen parhaimmat käytännöt, jolloin jokaisen kunnan ei tarvitse aloittaa palveluidensa määrittelyjä alusta, vaan voisimme tarjota aidosti yhteneväiset palvelut koko Suomen laajuisesti. Tällä hetkellä jokainen kunta tulkitsee lakeja omalla tyylillään, jolloin kansalainen voi saada hyvin erilaisia digitaalisia palveluja riippuen siitä, missä kunnassa hän asuu.

Aidolla, yhteisellä kehittämisellä sekä tiedon vaihdolla voitaisiin varmistaa, että jokainen suomalainen saa saavutettavat, yhteneväiset, lainmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut riippumatta siitä missä hän asuu. Tälle kehittämiselle tarvittaisiin kuitenkin vastuutaho, joka kykenisi koordinoimaan hankkeita, pystyisi antamaan käytännön tason ohjeistusta sekä keräisi näitä tietoja yhteen. Ylätason strategisia linjauksia sekä lakipykäliä kyllä löytyy Suomesta, mutta tällä hetkellä kunnat tarvitsisivat eniten tahoa, joka kertoisi heille, miten digitalisaatiota tulisi toteuttaa.

Tutustu projektin yhteenvetoon ja tuotoksiin: Linkki