Mitä jos kunta ei halua lähteä mukaan digitalisaatioon?

Törmäsin vähän aikaa sitten kysymykseen siitä, mitä jos kunta ei halua lähteä mukaan digitalisaatiokehitykseen. Aloin pohtia, onko digitalisaatio valinta. Voiko esimerkiksi kunta päättää, että se ei lähde digikelkkaan, vai tulisiko valinta olla kuntalaisten?

Törmäämme helposti digitalisaation haasteisiin, joiden ratkomiseen vanhat työkalut eivät aina sovi. Osittain on ymmärrettävää, että muun muassa toiminnan muutos, uudet työkalut ja toisenlaisen osaamisen hankinta eivät houkuttele, kun vähäiset resurssit riittävät juuri olemassa olevan toiminnan pyörittämiseen.

Mielestäni kunta tai muukaan toimija ei voi valita, ettei se lähde mukaan digitalisaatioon. Digikelkka menee jo reipasta vauhtia eteenpäin, ja jos et ole jo mukana, niin äkkiä liukuria pyllyn alle ja kelkan perään! Vielä sen saa kiinni.

Palvelujen kehittäminen vaatii kaikkien panosta

Voimme valita ja vaikuttaa siihen, millaisen digitaalisen yhteiskunnan rakennamme ja kehitämme. Nämä valinnat tapahtuvat jo jokaisessa pienessäkin päätöksessä, jonka teemme muun muassa palvelujen kehittämisen suhteen. Näitä pieniä päätöksiä tulee tehdä yhdessä. Sen takia on tärkeää, että kaikki ovat mukana kehityksessä, ja että työtä tehdään yhdessä erilaisten organisaatioiden ja ihmisten kesken.

Digitalisaatio vaatii organisaatioilta jatkuvaa kehittävää kokeilukulttuurillista otetta. Digipalvelut mahdollistavat yksilöllisen ihmiskeskeisen palvelun, jossa parhaassa tapauksessa asiakkaan ei tarvitse edes koskaan asioida. Asioinnin tarve poistuu, koska palvelu on pystynyt ennakoimaan, mitä juuri tämä kyseinen yksilö tarvitsee milloinkin. Tämä tarkoittaa sitä, että digipalvelut ovat huomattavasti kompleksisimpia kehittää kuin perinteiset suoraviivaiset palvelut, jotka monesti vastaavat vain yhteen asiakastarpeeseen kerrallaan. Tämä haastaakin meidän vanhat tavat toimia, kun palvelut tulisi suunnitella ihmislähtöisesti eikä organisaation tarpeiden mukaan.

Digikompassi ohjaa myös kuntien digitalisaatiota

Digitalisaation murros vaikuttaa kaikkeen, ja sitä varten digitalisaatiokehityksen ohjaamiseksi Suomi on laatinut omaa digikompassia.

Digikompassin tavoitteena on muun muassa

• vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta kansallisesti,
• pysyä edistyksellisten digimaiden joukossa ja suunnannäyttäjänä erityisesti Suomelle tärkeillä digitalisaation osa-alueilla, ja
• että digikompassi toimii työkaluna digitalisaatiokehityksen johtamisessa yli yhteiskunnan eri sektorien.

On kuitenkin jokaisesta organisaatiosta itsestään kiinni, miten se päättää suhtautua digitalisaatioon. Yleisesti paras tapa on olla itse aktiivinen eikä odottaa, kunnes on pakko toimia.

Mutta yksin ei tarvitse jäädä! Nyt juuri on käynnissä kuntien Digitiekartta -työ, jonka tavoitteena on konkretisoida digikompassin julkiset palvelut -kokonaisuutta kuntien näkökulmasta. Työtä pääsee seuraamaan LinkedIn-ryhmässä, josta löydät myös linkin avoimelle Miro-alustalle. Muun muassa valtiovarainministeriön Digitalisaation edistäjien verkosto, Kuntaliiton Digisumpit sekä DVV:n kuntien ja virastojen asiantuntijatuen aamukahvit ovat myös hyviä paikkoja verkostoitua ja saada lisää tietoa kuntien digitalisaatiosta.

Kehitetään ja mahdollistetaan yhdessä digitalisaatiosta sellainen, että kaikki haluavat olla mukana.