Hyvät digitaidot ennustavat kuntalaiselle kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia

Kun kunnissa mietitään digituen kehittämistä, aiheeseen voi tarttua monesta näkökulmasta. Ensimmäisenä kysymyksenä kuntatoimijoiden kannattaa kysyä itseltään, löytyykö organisaatiosta osaamista digituen antamiseen ja ymmärtämiseen laaja-alaisesti. Yleensä tietoa löytyy riittävästi.

Toisena kysymyksenä kannattaa kysyä, kuka digituen kehittämistä kunnassa koordinoi ja millaiset eväät kuntalaisilla on saada tarvitsemaansa digitukea, jos ei itse osaa tarkalleen sanoittaa, millaista apua tarvitsee. Tuohon kysymykseen vastaaminen onkin jo usein vaikeampaa.

”Kunnissa olisi hyvä sopia, kuka toimii digituen koordinoijana ja koollekutsujana, miten digituesta viestitään ja miten sitä kehitetään”, Pohjois-Pohjanmaan digitukihankkeen erityisasiantuntija Heidi Niemelä sanoo.

Niemelä ja Pohjois-Pohjanmaan digitukihankkeen projektipäällikkö Maria Puotiniemi koordinoivat Pohjois-Pohjanmaan digitukihanketta. Hankkeessa koottiin Digituen järjestäjän käsikirja, joka ohjaa ja neuvoo digituen järjestämisessä.

Tyypilliset kuntalaisen digituen tarpeet ovat monelle tuttuja. ”Apua saatetaan kaivata esimerkiksi digitaaliseen pankkiasiointiin, laboratoriotulosten katsomiseen tai lääkereseptien uusimiseen”, Maria Puotiniemi toteaa.

Sekä Niemelä että Puotiniemi painottavat, että digitaaliset taidot pitää ymmärtää kokonaisvaltaisena kansalaistaitona. Yhtäältä puhutaan teknisestä osaamisesta kuten älypuhelimen tai nettiselaimen käytöstä. Toisaalta digiosaaminen linkittyy monella tapaa hyvinvointiin: kun hallitsee sosiaalisen median sovelluksia ja muita yhteydenpitoon tarkoitettuja digitaitoja, se rikastuttaa elämää kokonaisvaltaisesti.

Inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa

Kunnan näkökulmasta digituen järjestäminen on sekä kuntalaisten hyvinvoinnin että kunnan talouden näkökulmasta järkevää. Kun ihmisten digitaaliset kansalaistaidot ovat hyvällä tolalla, se vaikuttaa positiivisesti heidän hyvinvointiinsa sekä ylipäätään työssä ja elämässä pärjäämiseen.

”Monelle digitaalisen osaamisen ulkopuolelle jääminen on myös toimeentuloon liittyvä kysymys. Kaikilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta hankkia tarvittavia digitaalisia laitteita”, Puotiniemi toteaa.

”Pitää muistaa, että ihmiset, jotka ovat muutenkin syrjäytymisvaarassa, ovat helpommin syrjäytymisvaarassa myös digiosaamisesta”, Niemelä jatkaa.

Käsikirja auttaa esimerkein

Pohjois-Pohjanmaan digituki -hankkeessa syntynyt Digituen järjestäjän käsikirja auttaa kuntatoimijoita digituen järjestämisessä kädestä pitäen. Mukana on myös paljon mainioita esimerkkejä järjestämiseen liittyvistä käytännöistä.

Kuntien velvoitteet digituen tosissaan ottamiseen liittyvät useampaan lakiin. Kuntalaissa, hallintolaissa ja kirjastolaissa on digituen huomioimisesta muistuttavia pykäliä, ja vuonna 2019 voimaan astunut digipalvelulaki on lisännyt velvoitteita.

”Näihin meidän on asiantuntijoina hyvä nojata. Voimme sanoa, että nämä eivät ole ainoastaan asioita, jotka olisi kiva hoitaa kuntoon. Niihin on kunnilla myös velvollisuus”, Puotiniemi toteaa.