Koronaviruspandemia haastaa luottamusta ja turvallisuutta

Nyt alkuvuodesta Koronaviruspandemia on sekoittanut työelämän, vapaa-ajan ja harrastukset – niin työpaikoilla, kotona kuin vapaa-ajalla. Olemme joutuneet sopeutumaan nopeasti uuteen tilanteeseen. Onneksi elämme Suomessa, eräässä maailman parhaiten toimintansa digitalisoineessa yhteiskunnassa, joka mahdollisti merkittävän toimintatapojen muutoksen, myös uudeksi digiloikaksi kutsutun muutoksen muutamassa viikossa. Perusta digiloikalle on kuitenkin pitänyt luoda jo aiemmin, esimerkiksi rakennettujen tietoliikenneyhteyksien ja ihmisten osaamisessa. Nyt paremmin olemme olleet valmiita muuttamaan asennettamme ja ottamaan ne yhteydet ja digityökalut todella käyttöön, jotka meillä ovat pääsääntöisesti jo entuudestaan olleet olemassa.

Muutos on joka tapauksessa aiheuttanut merkittävän tarpeen tarjota #digitukea niille työntekijöille tai kansalaisille, jotka eivät ole kenties aikaisemmin tehneet etätöitä, tai joille viranomaisten sähköiset asiointipalvelut ovat olleet vieraampia. Nyt videoneuvotteluista ja pikaviestintäsovellusten käyttö on useille yhä enemmän arkea, myös yhteydenpidossa sukulaisiin ja kavereihin. Vaikka emme voi olla nyt fyysisesti läsnä, nämä palvelut mahdollistavat sen niin hyvin kuin teknologia sen tällä hetkellä mahdollistaa.

Uhkia ja mahdollisuuksia

Digitaalisessa turvallisuudessa puhutaan mielellään uhkista, mutta tässä haluamme nostaa esille erityisesti ne positiiviset mahdollisuudet, mitä tämä pandemia on saanut aikaiseksi.  Jotta pystymme saavuttamaan ketteränä yhteiskuntana kilpailukykyä ja palauttamaan toimintamme ripeästi takaisin normaaliin arkeen, edellyttää tämä meiltä ketteryyttä ja nyt käyttöönotettujen toimintamallien arviointia. Mitkä asiat ovat edistäneet meillä toimintaa ja niistä tulee meillä uusi normaali? Vastaavasti, mitkä asiat voidaan todeta tehdyn vain tilapäisesti ja palataan vanhaan tuttuun ja turvalliseen. 2020-luku tulee olemaan merkittävä muutoksen vuosikymmen.

Osana nyt tapahtunutta digiloikkaa, meidän jokaisen tulee osata huolehtia paremmin oman toimintamme turvallisuudesta. Digitaalisessa toimintaympäristössä, niin palveluissa kuin erilaisia päätelaitteita käytettäessä ei ole mahdollista ulkoistaa vastuuta. Tämän takia meidän jokaisen täytyy oppia paremmin tunnistamaan meitä uhkaavat tekijät ja toimimaan vähän turvallisemmin. Ennen kaikkea emme saa jatkossa olla niin sinisilmäisiä ja luottaa siihen, että kaikilla digimaailmassa toimivilla on hyvä tarkoitus. Kuulemme usein tilaisuuksissamme, ”voinko tehdä tyhmän kysymyksen” – sellaisia kysymyksiä ei ole ja päinvastoin, on tyhmää olla kysymättä. Kannustammekin kaikkia kysymään, jos jokin asia on epäselvää ja ennen kaikkea, kun havaitset jotain normaalista poikkeavaa, huolestuttavaa tai muuten epäilyttävää, ilmoittamaan siitä sinulle annettujen ohjeiden mukaisesti.

Digitaalinen turvallisuus korona-aikaan

Puhuttaessa turvallisuudesta, myös digitaalisesta turvallisuudesta, on ihmisen turvallisuuden tunne otettava huomioon. Etenkin nyt Korona-aikana ihmisten tiedonjano on suuri ja tietoa etsitään yhä enemmän internetistä sekä sosiaalisesta mediasta. Tällöin on tärkeää, että meillä on käytössä mahdollisimman oikeaa ja luotettavaa tietoa. Samanaikaisesti internetissä levitetään lisääntyvissä määrin hyvin kyseenalaista ja täysin väärää tietoa, joilla pyritään myös vaikuttamaan turvallisuuden tunteisiin ja esimerkiksi huijaamaan meitä. Onkin tärkeää tarkastella kaikkia sisältöjä sopivan kriittisesti ja tunnettava oma vastuullisuutensa siitä, ettei itse jaa väärää sisältöä eteenpäin. Digitaalisessa turvallisuudessa ja digitaalisessa informaatioympäristössä kannattaa pitää periaate ”mieti hetki ennen kuin klikkaat tai jaat mitään eteenpäin” periaate mielessä. Ja se mikä kuulostaa liian hyvältä digiympäristössä, tuskin on totta.

Keskeinen yhteiskunnallinen asia on huolehtia digitaalisesta yhdenvertaisuudesta, etenkin kun niin yhteiskunnan palveluita kuin monia muitakin ihmiselämän asioita ollaan digitalisoimassa. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää. Kyse on siitä, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus niin osaamisen ja taitojen kuin laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien osalta toimia turvallisesti digiympäristössä. Kyse on samalla kulttuurin muutoksesta koko yhteiskunnassamme ja tunnetusti kulttuuri ei muutu nopeasti. Siksi on tärkeää, että nyt korona-aikana korostettu yhteisvastuullisuuden periaate näkyy myös digitaitojen opettamisessa ja oppimisessa. Digitaalisuus on vahva osa suomalaisten arkea, ja jatkossa vielä enemmän. Autetaan ja tuetaan toisiamme sekä jaetaan hyviä oppimisen tapoja. Yhdessä olemme myös tässä asiassa vahvoja. Onkin hienoa, että nyt erityisellä Digitukiviikolla meitä halutaan kannustaa antamaan ja vastaanottamaan digitukea. Digitukin onkin saatava kaikkien ulottuville. Tällöin myös huolehdimme siitä, että kiihtyvän teknologiakehityksen keskellä on edelleen ihminen ja osaamisemme pysyy tämän kehityksen mukana.

Toivomme, että tällä viikolla esillä oleva #digituki jatkuisi meillä ilmiönä, jossa jokainen osaava voisi opastaa niitä digimaailmassa ”harhailevia” käyttäjiä samalla tavalla kuin kadulla uteliaita turisteja neuvottaessa, miten pääsen tästä kysymääni paikkaan, palveluun tai saan muuten tarvitsemaani tietoni – #luotettavasti ja #turvallisesti. Tämä asia on hyvin tärkeä niin korona-aikana kuin sen jälkeisessä uudessa normaalissa.

Jarno Limnéll, professori, Aalto-yliopisto

Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri, Digi- ja Väestötietovirasto