Suunnannäyttäjät 2019: Älykäs vankila -hanke
Hankkeessa kehitetään älyvankila-ratkaisu uuteen Hämeenlinnan naisvankilaan, ja tämän pilotin jälkeen laajennetaan ratkaisu kaikkiin vankiloihin. Älyvankilassa vangit hoitavat asioitaan sähköisesti omalta sellipääteeltään sekä vankilan sisäisessä ”vanki-intrassa” (asiointi ja ajanvaraukset hlö.kunnan kanssa, vankitili, kanttiiniostot, sähköinen opiskelu- ja kuntoutumismateriaali, päiväohjelma / kalenteri, puhelut omaisille jne.) että käyttävät rajatusti ulkoisen netin kautta digipalveluja (kumppanuustahojen verkkopalvelut kuntoutumisen tukena, sähköiset sosiaalipalvelut, opiskelu, etäkuntoutus, tiedonhaku, kirjastopalvelut, työn- ja asunnonhaku jne.).
Tavoitteena on sähköinen rikoksettoman elämän oppimisympäristö, jossa vanki itse ohjaa ja toteuttaa rangaistusajan suunnitelman tavoitteitaan, jotka vähentävät rikoksen uusimisriskiä ja valmistavat hallittuun vapautumiseen. Ulkoiset sähköiset palvelut moninkertaistavat uusimisriskiin vaikuttavien palvelujen määrän, mikä palvelee normaalisuusperiaatteen mukaista palvelujen saavutettavuutta kaikille kansalaisille. Digitaitojen oppiminen sinänsä ehkäisee syrjäytymistä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on kouluttaa digitaitoisiksi sekä vangit että henkilökunta. Hlö.kunnan työnkuvaa ja vankilakulttuuria kehitetään tukemaan enemmän vangin kuntoutumista ja sähköisten palvelujen käyttöä. Älyratkaisun rinnalla kehitetään myös yksiköiden sähköisen asioinnin työasemien käyttöä em. suuntaan ja tulevaa älyratkaisua ennakoiden.
Hankkeessa on kartoitettu vastaavia älyvankila-tyyppisiä ratkaisuja muista Euroopan maista, ja otettu tämän kartoituksen pohjalta testikäyttöön Turun ja Hämeenlinnan vankiloissa kahden eri toimittajan ratkaisu. Nämä älyvankilan laitteiden pilottikäytöt jatkuvat toukokuun ajan. Syksyllä on toinen pilottijakso uusilla toimittajilla vastaavissa vankiloissa. Testikäytöissä testataan sekä vanki-intran palveluja (asiointi ja ajanvaraukset hlö.kunnan kanssa, vankitili, sähköinen opiskelu- ja kuntoutumismateriaali, päiväohjelma / kalenteri, puhelut omaisille jne.) että ulkoisten palvelujen käyttöä (mm. A-klinikan ja Mielenterveystalon palvelut, mindfulness-ohjelma Mielenterveysseuran verkkosivun kautta, Helsingin yliopiston tekoälyn perusteet kurssi, kirjastojen ja oppilaitosten nettisivut, äänikirjat, Moodle-alusta sähköisiä lukiokursseja varten, Kelan ja kaupungin palvelujen nettisivut, asunnonhakusivut, Kriminaalihuollon tukisäätiön palvelut, digiraamattu jne.).
Turun vankilassa osasto miesvankeja testaa tabletti-mallista päätettä yhdistettynä erilliseen näppäimistöön ja Hämeenlinnassa puolestaan osasto naisvankeja tablet-mallia. Tässä vaiheessa on myös tehty aktiivista kartoitusta yhteistyökumppaneista, joiden digitaalisia palveluja ja ratkaisuun integroitavia systeemejä voitaisiin ottaa älyvankilan tuleville päätteille Hämeenlinnan uudessa naisvankilassa (1.10.2020 avajaiset). Erilaisista toimijoista ainakin Senaatti, Oikeusrekisterikeskus, Vankiterveydenhuolto, A-klinikka, THL (Hyteairo-verkosto), Kriminaalihuollon tukisäätiö ja Marg It -verkosto ovat jo mukana yhteistyössä. Aktiivisesti etsitään ja kontaktoidaan uusia kumppanuuksia sekä pohditaan integraatiota esimerkiksi vankien asiakastietojärjestelmään sekä puhelu- ja maksukorttisysteemeihin. Lisäksi on löydetty älyvankila-ratkaisun vaikuttavuustutkimusta varten yhteistyökumppaniksi THL:n ja Laurea ammattikorkeakoulun tutkimushanke (”Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan”).
Kartoitamme tällä hetkellä myös erilaisia tekoälyratkaisuja kuntoutuksen tueksi, joita voitaisiin käyttää sellipäätteeltä (mm. Hyteairon kautta). Jo toukokuun testikäytön jälkeen teemme tarvemäärittelyä tarkemmin ja aloitamme virallisen kilpailutusprosessin loppuvuodesta 2019. Suunnitteilla syksylle on henkilökunnan digitaitovalmiuksia ja asiakasohjausta vahvistavaa koulutusta. Mikäli testikäyttökokemukset ovat positiivisia, harkitsemme älylaitteiden käytön jatkoa virallisten testikäyttöjen jälkeen valikoiduissa muissa yksiköissä jo ennen varsinaisen älyvankilan avautumista kehittäen samalla jo olemassa olevien yksiköiden sähköistä asiointia ja palvelujen käyttöä, mitä on tähän asti tuettu projektissa tuomalla yksiköihin uusia sähköisiä palveluja. Toukokuun aikana kehitetään laitteiden aloitussivuja helpottamaan palvelujen löydettävyyttä uusimisriskiin vaikuttavien teemojen mukaisesti. Yksiköiden ICT- ja tietoturvayhdyshenkilöitä on opastettu aiempaa aktiivisemman roolin ottamiseen sähköisen asioinnin tukemisessa.
Kestävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Ratkaisulla pyritään lisäämään rangaistusaikaisen kuntoutumisen vaikuttavuutta rikoksen uusimisriskiin tarjoamalla itsenäinen tapa ohjata ja toteuttaa oman rangaistusajan suunnitelman (RanSu) mukaisia tavoitteita. Palvelujen määrä ja saavutettavuus kasvaa, kun ne mahdollistuvat sähköisesti omalta sellipäätteeltä ja ulottuvat vankilan ulkopuolisen yhteiskunnan palvelutarjontaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, opiskelun, muun kuntoutukseen ja mm. asunnon- ja työnhaun yms. palvelujen osalta. Palvelujen käytöstä tulee sujuvaa ja kustannustehokasta eikä se rajoitu ”vankilan muurien sisälle”. Yhteiskuntaan integroituminen ja hallittu vapautumisen valmistelu helpottuu myös.
Vankilaympäristössä vaikuttavuus kasvaa, kun älyratkaisu helpottaa henkilökunnan asiakashallintaa ja vapauttaa heidän työaikaansa rutiinitehtävistä vaikuttavampaan kasvokkain tapahtuvaan työskentelyyn vankien hoitaessa osan toiminnoista itse (vankitilin, postin, puhelujen, ostojen yms. hallinta). Sellipäätteen kautta itsenäisesti opiskeltava sekä muu kuntoutuksellinen materiaali on samassa paikassa käytettävissä ”matalalla kynnyksellä”, ja sellipääte tarjoaa tarkoituksenmukaista tekemistä myös silloin, kun ”ovet ovat kiinni” eli vangin ollessa yksin sellissä päivätoimintojen jälkeen. Digitaitojen oppiminen itsessään ehkäisee syrjäytymistä yhteiskunnassa, jossa palvelujen digitalisaatio etenee nopeasti. Sellipäätteeltä on mahdollista myös yhteydenpito läheisiin puhelujen ja kuvapuhelujen avulla, ja näiden yhteyksien säilyminen on tärkeä rikoksettomuuden tuki.
”Aidosti sähköistä rikoksettoman elämän oppimisympäristöä” on kehitetty määrittelemällä uusimisrikin kannalta olennaisia vaikuttavia palveluja palvelumuotoilun keinoilla luomalla ns. palvelukartta, jonka pohjalta tulevaa toimintaa ja päätteiden sisältöä suunnitellaan 7 eri vaikuttavuusalueen palvelujen kautta. THL ja Laurea tulevat tekemään vaikuttavuustutkimusta älyvankilan vaikutuksesta uusimisriskiin (ks. edellisen kentän vastaukset).
Onnistumiset ja haasteet
Olemme ylpeitä siitä, miten hanke on yhdistänyt toimijoita niin alan sisällä kuin alan ja yhteistyökumppanien välillä. Verkostoituminen ja lukuisat yhteydenotot ja positiivinen palaute eri toimijoilta ovat yllättäneet positiivisesti. Tausta huomioiden hanke on pystynyt jo osittain kumoamaan negatiivisia uskomuksia ja uhkakuvia, joita sähköinen asiointi vangeilla aikaisemmin herätti. Olen ylpeä, että 1.10.2018 alkanut hanke on edennyt jo testikäyttövaiheeseen ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Se, miten moniin asioihin sähköisellä ratkaisulla voidaan vaikuttaa, on merkittävä asia. Se, että ulospäin ”vain tekniseltä” vaikuttava ratkaisu on saanut sisällöllisesti merkittävän painoarvon – uusimisriskiin vaikuttavan kuntoutumisen edistämisen merkityksen – on tärkeää.
Tekniikan tuominen palvelemaan sisältöä / ihmisiä on asia, josta voi olla ylpeä. Olemme ylpeitä jokaisesta projektiin osallistuneesta jäsenestä ja heidän panoksestaan. Lisäksi olemme ylpeitä vangeista, jotka ottivat testilaitteet hyvin vastaan – suurin osa alkoi heti käyttää laitetta ja sen palveluja. Hanke on lisännyt alan sisällä työskentelevien aktiivisuutta löytää omia uusia sähköisiä ratkaisujaan ja yhteistyökumppaneitaan myös paikallisesti ja laitoskohtaisesti. Kaikkea kehitystä ei enää tarvitse ohjata niin voimakkaasti ”ylhäältä päin”, sillä yksiköt ovat jo motivoituneet itsenäiseen kehittämiseen, jota toki tulee edelleen ohjata keskushallinnostakin käsin. Ylpeä voi kuitenkin olla siitä, että asiat etenevät sähköisten palvelujen suhteen nyt ilman ”pakottamista”. Ala on ottanut hankkeen selvästi omakseen eikä ne sitä erillisenä kehittämisen saarekkeena – hankkeella on hyvät mahdollisuudet tulla osaksi organisaation kokonaistoimintaa ja uudistaa sitä jo aivan lähitulevaisuudessakin. Kiitollinen mieli on jo tässä vaiheessa kaikkia toimijoita ja kollegoita kohtaan.
Tausta hankkeelle ei ollut helppo: kaksi edellistä projektipäällikköä jätti työn kesken. Ensimmäinen haaste on ollut vakuuttaa ihmiset siitä, ettei tällaisen sähköisen ratkaisun tuominen ole turvallisuusriski vaan voi jopa lisätä turvallisuutta tekemällä vankilaympäristöstä mielekkäämmän niin vangeille kuin henkilökunnalle. On myös epäilty, että ratkaisu voisi passivoida vankeja tai vähentää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Mikäli ratkaisu toteutetaan oikealla tavalla ja muokataan samalla henkilökunnan työnkuvaa aiempaa aktiivisempaan rooliin palveluohjauksessa ja digitaitojen opettamisessa, näin ei tule käymään ja työaikaa voidaan kohdentaa uudella tavalla myös entistä vaikuttavampiin työtehtäviin ns. rutiinitehtävien sijaan. Lisäksi on pelätty järjestelmän lisäävän henkilökunnan työtä ja palvelevan enemmän vankeja – asenteellinen ja vankilakulttuurin muutos on haaste ”jalkauttamisessa”.
Lisäksi hankkeessa on selvinnyt, miten erilaisia niin vangit kuin henkilökunta ovat digitaidoiltaan – koulutusta tarvitaan. Hankkeen laajeneminen on ollut haaste – miten moneen asiaan sähköiset palvelut ja digitalisaatio liittyvät ja miten vähän sille on toistaiseksi annettu rikosseuraamusalalla huomiota – alamme on ollut jo vuosia jäljessä muuta yhteiskuntaa digitalisaatiossa – se ero on kurottava umpeen. Valtava määrä tunnistettuja yhteistyökumppaneita, verkostoja, toimijoita jne. on vaatinut projektinhallinnalta paljon. Hanke ei voi jäädä hankkeeksi vaan haasteena on saada se pysyväksi osaksi organisaation toimintaa ja rakentaa, integroitua olemassa olevaan. Hanke on vaatinut myös laajaa kansainvälistä yhteistyötä, neuvottelutaitoja usein hyvin bisneshenkisesti ajattelevien toimittajien kanssa, mikä on ollut uutta perinteiselle ”virkamiestyölleni”. Iso määrä ihmisiä niin kentällä, hallinnossa kuin sidosryhmissä on vaatinut erilaisten odotusten ja intressien hallintaa. Hankkeesta viestimisen hallinta sisäisesti ja ulkoisesti on vaatinut työtä.
