Suunnannäyttäjät 2019: Ilmastodieetti.fi
Ilmastodieetti.fi on laaja ja monipuolinen työkalu kansalaisille henkilökohtaisen hiilijalanjäljen, eli kotitalouden kulutuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin. Työkalulla voi laskea asumisesta, liikenteestä, ruuasta, jätteistä ja muusta kulutuksesta syntyvän hiilijalanjäljen yhden vuoden aikana. Laskuri auttaa tunnistamaan, mistä arjen päästöt syntyvät sekä antaa omien vastausten perusteella valikoituja vinkkejä siihen, miten hiilijalanjälkeä voi konkreettisilla, pienillä ja suurilla teoilla pienentää.
Ainutlaatuista Ilmastodieetissä on oletusarvojen käyttömahdollisuus. Käyttäjä voi siten valita, kuinka paljon hän haluaa panostaa laskurin täyttämiseen. Laskurin avulla voi selvittää oman hiilijalanjälkensä tarkasti omiin tietoihin pohjautuen tai vaihtoehtoisesti nopeasti oletusarvojen avulla. Nämä oletusarvot perustuvat käyttäjän antamiin taustatietoihin. Omat laskentatulokset voi tallentaa sivustolle, joka mahdollistaa oman päästökehityksen seurannan. Omaa hiilijalanjälkeä voi verrata myös keskivertosuomalaisen kulutukseen tai laskurin täyttäneiden eri vastaajaryhmien tuloksiin.
Ilmastodieetti.fi-laskuriin kertyy paljon kotitalousperäistä kulutustietoa, jota voi hyödyntää tutkimukseen ja viestintään. Laskuri pohjautuu tieteelliseen pohjatietoon, jota on ollut kokoamassa laaja asiantuntijaverkosto. Sivustoa on helppo käyttää esimerkiksi kouluissa kännyköillä ja tableteilla. Kansalaisjärjestöt ja koulut ovat hyödyntäneet laskuria aktiivisesti toiminnassaan.
Palvelu on valmis ja kaikkien vapaasti käytettävissä. Ilmastodieetti.fi -sivustoa ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Tiedote uudistuneesta palvelusta julkaistiin 8.4.2019.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kestävyyden edistäminen
Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan sekä ohjata toimiin, joilla lämpeneminen saadaan rajattua alle 1,5 asteen. Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut vaalien ja median yhdeksi puhutuimmaksi aiheeksi viime vuonna julkaistun IPCC:n raportin jälkeen.
Raportin tavoite oli selvittää, mitä 1,5 asteen lämpeneminen tarkoittaisi käytännössä verrattuna puoli astetta suurempaan lämpenemiseen. Puolen asteen tiukennus tavoitteeseen kuulostaa vähäiseltä, mutta se tarkoittaa raportin mukaan dramaattisia muutoksia yhteiskunnassamme.
Kotitalouksien kulutuksella on erittäin suuri merkitys Suomen päästöille, sillä se aiheuttaa moninkertaiset kasvihuonekaasupäästöt julkiseen kulutukseen ja investointeihin verrattuna. Kotitalouksien kulutus aiheutti 66 prosenttia Suomen kulutusperusteisista päästöistä vuonna 2015. Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki oli 60 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2016. Hiilijalanjälki oli 12 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000, mikä johtuu suurelta osin kulutusmenojen kasvusta.
Saavuttaaksemme Pariisin ilmastosopimuksen alle 1,5 asteen lämpenemistavoitteet, keskimääräisen hiilijalanjäljen tulisi olla noin 3000 kg per henkilö vuonna 2030 ja vuonna 2050 noin 600 kg per henkilö. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on tällä hetkellä lähes 11 000 kg vuodessa. Kansalaiset voivat vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin omalla arjen toiminnallaan, luomalla kysyntää vähähiilisille ratkaisuille ja tukemalla kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Päästövähennysten saavuttamiseksi tarvitaan myös suuria systeemitason muutoksia yhteiskunnassa esimerkiksi energiajärjestelmissä: kuinka energiaa tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja siirretään. Samaan aikaan jokaisella ihmisellä on omat kulutustottumuksensa. Ilmastodieetti.fi -laskuri auttaa ihmisiä kiinnittämään huomiota niihin valintoihin ja tottumuksiin, joilla voi saavuttaa isoimmat päästövähennysvaikutukset omassa arjessa.
Kehittämishankkeen aikana koetut haasteet ja onnistumiset
Keväällä 2019 tehty päivitys ajantasaisti ja paransi laskurin käytettävyyttä ja ulkoasua huomattavasti, tinkimättä kuitenkaan tieteellisestä tasosta. Päivityksessä huomioitiin laskurista vuosien varrella kertyneitä käyttäjäpalautteita. Uusi versio laskurista on entistä paremmin hyödynnettävissä mm. digitaalisessa koulumaailmassa havainnollistamaan oman kulutuksen vaikutuksia modernilla ja raikkaalla tavalla. Laskurin kielen voi lennossa vaihtaa englantiin ja takaisin, joten laskurin avulla voi myös harjoitella tämän aihepiirin kieltä ja laskurista voivat saada tietoa ja ideoita myös muut kuin suomalaiset käyttäjät.
Sivustoon rakennetut valmiit oletusarvolaskumallit madaltavat käyttäjien kynnystä käyttää laskuria. Laskuria voi käyttää täysin pohjautuen omiin tietoihin tai vaihtoehtoisesti nopeasti hyödyntäen annettujen taustatietojen perusteella räätälöityjä oletusarvoja. Laskuri toisin sanoen arvioi oletusarvot vastaajan syöttämien taustatietojen kautta. Erityisen ylpeitä olemme myös siitä, että tuoreimman päivityksen ansiosta/jälkeen laskurissa on aiempaa enemmän räätälöityjä ja käyttäjän vastauksiin perustuvia vinkkejä ja toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kaikki sivuston tieto pohjautuu avoimeen dataan, eli kaikki käytetyt lähtötiedot löytyvät laskurista. Laskuria on myös verrattu noin kymmeneen muuhun muussa maassa tehtyyn laskuriin ja kansainvälisessä raportissa näkyy selvästi, että laskurimme on perusteellinen ja samalla käyttäjäystävällinen kansalaisen hiilijalanjälkilaskuri.
Suurimpina haasteina Ilmastodieetti-laskurin teossa on ollut monialaista osaamista vaativan tiimin kokoaminen, laskurin päivittäminen niin että se pysyy ajan tasalla, ja laskurin ylläpito ja päivitykset erikseen haettujen ulkoisten projektirahoitusten turvin ilman jatkuvaa rahoitusta. Laskurin ensimmäinen versio julkaistiin yhteistyössä YLEn kanssa keväällä 2010 Ilmastodieetit-ohjelmasarjan yhteydessä ja yhteistyössä Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -hankkeen kanssa. Suomen ympäristökeskuksen lisäksi mukana on ollut henkilöitä mm. ympäristöministeriöstä, Sitrasta ja Helsingin yliopistosta sekä ympäristöalan konsulttitoimistosta. Ilmastodieetti.fi –laskurin kehitysprojekteja ovat olleet rahoittamassa ympäristöministeriö ja Sitra.
