Aspa-säätiö: Digi haltuun!
Mistä on kyse?
Digi haltuun! on Aspa-säätiön toteuttama, STEA-rahoitteinen valtakunnallinen kehittämishanke. Toimintamme ulottuu Enontekiöltä eteläisimpään Suomeen. Hanke aloitti toimintansa 2017, eli vietämme neljättä ja tällä erää viimeistä toimintavuottamme. Hankkeessa pyrimme osaltamme vastaamaan palvelujen- ja yhteiskunnan digitalisoitumisen asettamaan digisyrjäytymisen haasteeseen.
Päätavoitteenamme on edistää kohderyhmiemme – asumispalveluiden piirissä olevien eri tavoin vammaisten henkilöiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä pitkäaikaissairaiden – yhdenvertaisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Hankkeen luomat konseptit ovat kuitenkin käytettävissä myös muilla kohderyhmillä.
Hankkeessa rohkaisemme kohderyhmiämme digilaitteiden ja -palveluiden piiriin tarjoamalla digitukea. Valmennamme hankkeessamme digikavereita, jotka tuntevat digitalisoitumisen tuomat haasteet ja haluavat vertaisina tarjota apuaan ja osaamistaan niille, jotka eivät vielä digiä hallitse tai kaipaavat apua taitojensa kehittämiseen. Digikaverimme voi lähteä tukea kaipaavan mukaan julkiselle digikurssille esimerkiksi kansalaisopistoon vertaisopastajan roolissa avustamaan. Näin hän toimii tukena opettajan rinnalla. Digikaverimme voi myös vaihtoehtoisesti pitää digituokion vaikkapa kirjastossa tai asumisen yhteistilassa yhdelle tai useammalle halukkaalle henkilölle, jolloin osallistumisen ja aloittamisen kynnys saadaan kaikille mahdollisimman matalaksi. Tavoitteena on kuitenkin lopulta totuttaa ja auttaa henkilöitä julkisten ja yhteisten palvelujen ja tuen piiriin.
Peruskonseptimme lisäksi, olemme aloittamassa laajemmin etätuen antamisen kohderyhmillemme. Hankkeen toinen keskeinen tavoite on edistää julkisten digikoulutuspalveluiden yhdenvertaisuutta. Tuotamme hankkeessa, YAMK-opinnäytetyön ohjelmateoriaan pohjaten, kehittämistyökalua, jolla julkisia digineuvonta- ja digikoulutuspalveluja tarjoavat tahot pystyvät arvioimaan palveluidensa saavutettavuutta.
Tässä saavutettavuuden kehittämistyökalussa organisaatiotaan tai tarjoamaansa kurssia arvioiva henkilö voi huomioida niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista saavutettavuutta. Koska kyseessä on kehittämisväline, tarjoaa työkalu arvioinnin lisäksi myös kehittämisideoita. Suunnittelu ja toteutus ovat jo käynnissä, ja tämä digikurssien saavutettavuuden arviointimenetelmä pyritään saamaan koetestaukseen mahdollisimman pian.
Hankkeessa on kehitetty myös tapahtumakonsepti nimeltään Digireivit. Tapahtumassa opetellaan erilaisia digitaitoja hauskan kautta. Erilaisilla pisteillä voi kokeilla digilaitteita (ehkä ensimmäistä kertaa elämässään) ja lisäksi voi kahvitella, tanssia, pelata tai seurustella. Tapahtuma on saanut ideansa asukkailta, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet mitään digilaitteita ja kokivat digikurssit haastaviksi. Tapahtumaa on järjestetty kolme kertaa eri kaupungeissa ja se on räätälöitävissä erilaisille kohderyhmille sopiviksi. Lisäksi hankkeessa on lähdetty toteuttamaan digiluotsi-toimintaa, jossa osa aktiivisimmista vapaaehtoisistamme ovat itse kehittämässä digikaveritoimintaa. Tarkoituksena digiluotsi-toiminnassa on, että halukkaat digikaverit luovat toimivaa ja heidän näköistään konseptia, sekä ottavat ajan kanssa mahdollisuuksiensa mukaan erilaisia vastuutehtäviä, joilla pyritään alueellisen koordinaation mahdollistamiseen, toiminnan juurtumiseen ja jatkumiseen myös hankkeen päätyttyä. Hankkeemme toiminta on moninaista ja kaikille halukkaille on pyritty löytämään mielekäs tapa auttaa. Opastustyön lisäksi se saattaa olla esimerkiksi tapahtumissa mukana olemista, messuilla päivystämistä, blogien kirjoittamista, tiedottamista tai vaikkapa materiaalien suunnittelua. Kaikille pyritään löytämään itsensä näköinen tapa auttaa.
Mitkä organisaatiot ovat osallistuneet tämän digitaalisen palvelun tai digitaalista yhdenvertaisuutta edistävän kokonaisuuden tekemiseen?
Hanke toteutetaan yhteistyössä monien erilaisten toimijoiden kanssa, joita varmasti kaikkia on mahdoton erikseen nimetä. Keskeisiä yhteistyötahojamme ovat hankkeen kumppanit: ADHD-liitto, A-Kiltojen Liitto, Epilepsialiitto, Mielenterveyden keskusliitto, Kuurojen liitto, Kehitysvammaliitto, Kiipulasäätiö sekä Kansalaisopistojen liitto. Näistä mainittakoon vielä erikseen Kiipulasäätiö, joka on tuottanut rungon digikaverivalmennuksellemme, sekä Kansalaisopistojen liitto, joka on tiiviisti mukana saavutettavuuden arviointimenetelmän suunnittelussa. Lisäksi Mielenterveyden keskusliiton ja Kuurojen liiton kanssa on toteutettu räätälöidyt digikaverivalmennukset, kuten viittomakielinen valmennus kuuroille.
Eri kuntien kirjastot ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön tarjoamalla digiopastusta yhdessä digikavereiden kanssa. Erityisesti Espoossa ja Vantaalla yhteistyö on ollut rikasta. Tapahtumissa mukanamme on ollut esimerkiksi erilaisia apuväline- ja pelialan toimijoita. Lisäksi vahvaa yhteistyötä on tehty Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry:n, Kehitysvammatuki 57 ry:n, Honkalampisäätiön, Ravimäkiyhdistyksen, Samisoster ry:n ja Kuuloliiton kanssa. Olemme mukana myös opastamassa erilaisten sovellusten käytössä kuten Kehitysvammaliiton Kohdataan-hankkeen uudenlaisen somealustan käyttöönotossa.
Kuulumme lisäksi erilaisiin laajoihin verkostoihin. Verkostot, joissa olemme mukana ovat Uudenmaan digituen yhteistyöverkosto, Pirkanmaan digituen alueellisen koordinaation kehittämisverkosto Pidike, sekä Lapin alueen digiverkosto ja SeniorSurf sekä sen toimijat, erityisesti Enter ry. Nämä verkostot ja niiden asiantuntijat ovat olleet omalla toiminnallaan kehittämässä työtämme ja vähintään antaneet uutta näkökulmaa hankkeen toteuttamiseen. Lopuksi on mainittava vielä säätiömme sisäiset toimijat, jotka ovat olleet mukana auttamassa viemään hankettamme eteenpäin. Aspa-säätiön kehitystiimi, johon kuuluvat kaikki Aspa-säätiön eri hankkeet ja kehityshankkeissa työskentelevät jäsenet, ovat olleet tärkeä yhteistyötaho ja tukiverkosto. Hankkeen toimintaa on kokeiltu lukuisissa eri asumisyksiköissä, myös Aspa-palveluiden hallinnoimissa Aspa-kodeissa. Hankkeen toimintakonseptit ja tavat tehdä digiopastusta sekä tapahtumia ovat herättäneet huomiota ja osa niistä on otettu käyttöön muillakin toimijoilla.
Minkälaisia onnistumisia olette matkan aikana kokeneet?
Tärkein onnistumisemme on, että digikavereidemme tarjoama digituki on saavuttanut todella monia tuentarvitsijoita. Olemme saavuttaneet kävijämäärällä mitaten asetetut tavoitteet vuosi vuodelta. Viime vuonna opastuksiin osallistuttiin yli 800 kertaa, kun tavoitteenamme oli 150-200 opastusta. Osallistujista osa on tosin ottanut osaa opastuksiin useampaan kertaan, joten kaikki laskennalliset kerrat eivät kuvaa eri henkilöitä. Opastusta on ollut tarjolla niin ryhmä-, yksilö- että etämuotoisena.
Teettämiemme kyselyiden perusteella digituokioissa myös todella opitaan uusia asioita ja ne koetaan tärkeiksi. Sen lisäksi, että digituen saajat ovat saaneet kyselyiden perusteella digitukituokioista paljon eväitä, ne ovat olleet kyselyjemme perusteella tärkeitä myös digikavereille itselleen. Myös he kertoivat muun muassa oppineensa uusia taitoja ja esimerkiksi kehittyneensä opastajina. Digitukea ei siis tehdä lämpimikseen, vaan se koetaan mielekkääksi ja tärkeäksi puolin ja toisin.
Kuten jo aiemmin nousi esiin, hankkeessamme on pyritty löytämään erilaisia tapoja auttaa ja toimia digikaverina. Kaikki eivät halua opastaa kasvokkain henkilöä, saati sitten isompaa ryhmää. Hankkeemme yksi iso onnistuminen onkin erilaisten tehtävien luominen, joiden ideoinnissa pääosassa ovat olleet digikaverit itse. Lähes kaikille halukkaille on löydetty tekemistä ja itselle luonnollisia tapoja olla avuksi, oli kyse sitten materiaalien tuottamisesta, markkinoimisesta tai vaikkapa blogien kirjoittamisesta. Myös digikaverivalmennus on saanut hyvää palautetta. Sen käytyään digikaverit ovat kokeneet, että ovat saaneet eväitä digiopastajana toimimiseen.
Selkeä onnistuminen löytyy myös aivan lähiajoilta. Olemme hankkeessa ottamassa laajemmin käyttöömme yhtenäistetymmän etätukimahdollisuuden. Olemme suunnitelleet ja kokeilleet erilaisia alustoja yhdessä digikavereidemme kanssa. On ollut ihailtavaa seurata, miten kehittämishaluisia ja valmiita vapaaehtoisemme ovat uudistamaan toimintatapoja tilanteen vaatiessa. Lisäksi etätukimahdollisuus on aktivoinut myös joitain hiljaisempia digikavereitamme, eli se saattaa olla todella hyvä lisä tuen antamisen repertuaariin, sekä tarjota auttamismahdollisuuden niille, jotka eivät sijaintinsa puolesta ole edullisimmassa asemassa. Muuttuvat tilanteet ja uudistumisen pakko eivät siis aina ole kokonaan pahasta, vaan voivat tuoda myös hyvää mukanaan.
Hankkeessa olemme järjestäneet myös erilaisia tapahtumia, joista onnistunein ja eniten huomiota herättänyt on varmastikin digireivit-nimellä edennyt konseptimme. Digireivit ovat kohderyhmämme ehdottama idea, joka syntyi hankkeemme työntekijöiden ollessa esittelemässä hanketta. Digireiveissä kuka tahansa pääsee juhlimaan päihteettömiin ja maksuttomiin bileisiin. Paikan päällä pääsee kokeilemaan erilaisia digilaitteita ja kysymään neuvoa, sekä tietysti pitämään hauskaa. Kyseessä on siis tapahtuma, johon kuka tahansa voi tulla matalalla kynnyksellä kokeilemaan erilaisia laitteita. Viimeisimmissä reiveissämme osallistujat pääsivät muun muassa ajamaan formulaa ajosimulaattorissa, lentämään lentokonetta VR-kypärä päässään, nauttimaan tarjoiluista ja kuuntelemaan DJ:n soittamaa musiikkia.
Konseptin, kuten oikeastaan koko hankkeen lähtökohtana on, että digiä opitaan hauskuus edellä. Yksittäinen iso onnistuminen on tietysti kehitteillä oleva saavutettavuuden arviointimenetelmä, johon on saatu työstöö n mukaan myös kokemusasiantuntijuutta ja opetusalan ammattilaisia. Toivomme saavamme ensimmäisen version koekäyttöön mahdollisimman pian. Kaiken kaikkiaan hankkeemme suurin onnistuminen on se, että se on vuosien saatossa täyttynyt mahtavista vertaisauttajista, jotka ovat aina valmiina kehittämään ja viemään asioita eteenpäin, kukin omalla tyylillään. Tällä hetkellä heitä on jo 100! Aina löytyy tekijöitä ja innostusta, oli kyse oikeastaan mistä tahansa.
Minkälaisia haasteita olette matkan varrella kohdanneet ja miten niistä on selvitty?
Yksi hankkeen alkuhaasteista oli, että julkiselle digikurssille lähtemiseen, ja samalla toimintaan mukaan pääsemiseen, oli joillekin tukea tarvitseville asukkaille liian iso kynnys. Kaikki eivät halua tai uskalla lähteä suoraan digikursseille, ja onhan digikaverikin alkuun tuntematon ja näin myös mahdollisesti jännittävä uusi tuttavuus. Konseptia muutettiinkin siten, että digitukea voi saada itselleen tutussa ja turvallisessa paikassa. Tämä muutos nostikin osallistujamäärät moninkertaisiksi.
Selkeä haaste on ollut se, että kaikille ei valitettavasti ole löytynyt opastettavia, vaikka halu olisikin auttaa. Joillain alueilla ei ole vain useista yrityksistä huolimatta saatu innostettua paikallisia toimijoita, kuten asumispalveluita mukaan, joiden asukkaille voitaisiin tarjota digikaverin tukea. Tähän voidaan nyt vastata kehittämällä yksinkertainen etätuen malli, jolloin maantieteellinen sijainti ja oman seudun vähäinen osanottomäärä ei ole esteenä tuen antamiselle.
Valtakunnallisuus ja toiminnan levittyminen ympäri Suomen asettaa myös omat haasteensa. Välillä aika on ollut kortilla ja resursseja haasteellista saada riittämään. Tähän haasteeseen on kehitetty digiluotsitoiminta, jonka myötä digikavereilta on saatu alueellisesti apua hankkeen koordinoimiseen. Tällä hetkellä haasteena on tietysti nykytilanne eli poikkeustila. Etätuki on saatava nopeasti käyntiin ja niin yksinkertaiseksi ja toimivaksi, että kuka tahansa taidoista riippumatta pääsee tuen piiriin. Tähän pyrimme vastaamaan luomalla yhdessä digikavereiden kanssa mahdollisimman selkeää konseptia, jota täydentävät digikavereidemme itse tuottamat selkomateriaalit. Iso joukko digikavereita otti saman tien haasteen vastaan, jonka ideoita lähdimme pienemmässä ryhmässä viemään eteenpäin. Porukalla tästäkin tilanteesta selvitään.
Miksi ehdokas tulisi valita vuoden 2020 Suunnannäyttäjäksi?
Hankkeen ehkä suurin ansio on se, että kehityshankkeelle ominaisesti, se ei ole jäänyt toimimattomiin toimintamalleihin kiinni, vaan lähtenyt rohkeasti kokeilemaan uutta. Uuden luomista ei ole tehty myöskään pienessä piirissä, vaan alusta lähtien yhdessä kokemustoimijoiden kanssa. Hanke on aidosti vapaaehtoistoimijoidemme näköinen. Jokaiseen haasteeseen pyritään vastaamaan ajan harjalla ja palautteisiin tartutaan ja luodaan niiden pohjalta räätälöityä digitukea. Hankkeessa ei myöskään ole tyydytty siihen, että työtä tehdään sen aikaa, kun hanketta on jäljellä, vaan toimintaa pyritään juurruttamaan ja konseptia selkeyttämään sekä tietysti erilaisin materiaalein konkretisoimaan, jotta luodut toimivat ja hyväksi havaitut toimintamallit eivät häviäisi unholaan, kun hanke aikanaan päättyy. Niin toiminnasta, valmennuksesta, opastuksista, digireiveistä kuin saavutettavuuden arviointimenetelmästä ollaan luomassa pysyvää jälkeä kaikille hyödynnettäväksi.
Suunnannäyttäjä tarkoittaa edelläkävijää. Edelläkävijä on nykymaailmassa sellainen toimija, joka pystyy reagoimaan nopeasti ja kuuntelee palvelun käyttäjää. Digi haltuun! -hankkeen toiminnassa toimitaan edelläkävijänä huomioiden jatkuvasti vapaaehtoisten, tukea tarvitsevien sekä verkostojen palautteet ja muokataan toimintaa ja digitukea niiden pohjalta. Kehitetään yhdessä. Vahva kokemustoimijuus on kaiken perusta. Samalla periaatteella toimitaan itse digituen kehittämisen suhteen ja tarjotaan tukea sen tarvitsijan lähtökohdista, jotta jokaisella opastettavalla säilyy motivaatio oppia. Hanke huomioi kohderyhmien tarpeet myös saavutettavuuden näkökulmasta ja tarjoaa työkaluja julkisille tahoille parantaa digikurssejansa kaikille saavutettavimmiksi. Siitäkin huolimatta, että hankkeessa on valitut kohderyhmät, kaikki konseptit ovat monistettavissa muillekin kohderyhmille sopiviksi, esimerkiksi senioreille tai maahanmuuttajille. Mikään yksittäinen hieno sovellus tai digipalvelu ei sellaisenaan ole toimiva, ellei sitä oteta käyttöön ja omaksuta sitä osaksi arkea. Tähän moni tarvitsee opastusta ja tukea. Siksi hankkeemme toimintakonseptit tukevat ihan kaikkea digioppimista. Niillä voimme yhdessä ottaa digin haltuun!
